tiistai 7. toukokuuta 2013

Mökkihöperön kevätkylvöt


Olen aloittanut ikkunalautojen kansoittamisen taimilla. Tein tuossa pari kuukautta sitten hienon istutussuunnitelman ja siinä on menossa jo toinen (ja kolmas) vaihe! Ensimmäisessä vaiheessa istutin Ikeasta ostettuun minikasvihuoneeseen (erittäin toimiva vekotin, täytyy sanoa) yrttejä ja nyt ne on siirretty isompiin ruukkuihin suoraan ikkunalaudalle. Seuraavassa vaiheessa "idätyskaappiin" pääsivät korianterit ja punakärsämöt. Kunhan ne tuosta vielä vähän vahvistuvat, pääsevät kolmannella kierroksella kaappiin pari muuta kukkaa, kurpitsat ja juuri nyt kylmäkäsittelyssä oleva rosmariini.


Yrtit ovat jo aivan upeita! Olemme timjamia ja basilikaa rokottaneet jo ruokiinkin ja tätä kirjoittaessani siippa ottaa taas saksia esille ja silppuaa kanakeittoon basilikaa.  Kas vain, kun maltoin istuttaa vain muutaman siemenen per ruukku (enkä sitä tyypillistä "oho-holahti-koko-pussillinen") niin jopas myös komeasti ja rehevästi taimet sitten kasvavatkin! Keramiikkaruukkuihin yrttejä siirtäessäni sekoitin mullan joukkoon myös hieman käytettyjä kahvipuruja, enpä voi sanoa, että siitä ainakaan haittaa olisi ollut. Jostain luin, että kahviporot ovat hyvää lannoitetta, mutta olen myös kuullut, että kahvi houkuttelee jyrsijöitä (ainakin kai talvisaikaan jos mökissä on kahvia), joten ihan en vielä ole selvittänyt, että kannattaako sitä siis kasvimaalle alkaa nakkailla... Hmm, hmm. Toisaalta ko. lannoitetta kyllä kerääntyy ihan hyviä määriä meillä, joten... ;)

Marraskuussa kukintansa uudelleen aloittanut orkidea on nyt tiputtanut yhtä kukkaa lukuunottamatta kaikki pois viimeisen parin viikon aikana, mutta...
... eipä hätää, sieltähän on jo uutta kukkaa tulossa! Ihan uskomaton orkidea!

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Keinuhevonen ja muut aarteet


Meillä alkoi vintin tyhjennys hylätyistä romuista ja kävimme siivoamassa omankin häkkimme tässä taannoin. Siippa oli jo aikaisemmin pistänyt merkille, että ei-kenenkään-maalla muurin päälle oli nostettu yksinäinen keinuhevonen. Koska sitä ei kukaan ollut omakseen merkinnyt vieläkään, (omaisuuden laputus on ollut käynnissä liki vuoden ja siitä muistuteltiin kiihtyvään tahtiin sitä mukaan kuin suursiivous lähestyi) siippa noukki sen meille sintin käyttöön. Samalla siivousreissulla löydettiin myös käytävälle romujen alle hylätty pöytä. Haukansilmäisenä tutkailin pöytää vähän tarkemmin ja huomasin, että siihen on joku sutinut, varmaankin 70-luvulla, kerroksen ruskeaa maalia, mutta pohjasta näkee vielä alkuperäisen värin ja myös käsinkirjoitetun valmistusvuoden 1932. Yllättääkö jos sanon, että siirsimme aarteen turvaan omaan häkkiimme? Kaikenlaista muutakin pientä ja hyödyllistä ja söpöä löydettiin hylätyistä nyssäköistä (esim. salvat eteisen kaappiin, vanhoja pilttipurkkeja, joista parissa oli vielä etiketin tallessa ja sintille nalle!) Vielä täytyy käydä uudelleen nuuskimassa vintti, ennen kuin potentiaaliset aarteet päätyvät roskalavalle etupihalle. Erityisesti yksi merkitsemätön koppi kiinnostaa kovasti...

En meinannut hepalle mitään sen kummempaa ehostusta tehdä kuin putsailla tarrat pois... Jos vain olisivatkin vaikka kokonaisia tarroja niin olisivat ihan hauskoja jäänteitä vanhoista leikeistä, mutta tuollaiset puoliksi revityt tai vain liimapintansa hepan kylkeen jättäneet nyt eivät oikein ole mistään kotoisin...

Risusavotta

Olemme touhunneet mökillä jo todella paljon, lumien aikaan teimme valtavan savotan ja leikkasimme omenapuut sekä pienensimme ronskilla kädellä isoa salavaa. Risua ja oksaa onkin sitten kuukauden verran tässä selätelty. Sitä on nimittäin IHAN JÄRJETTÖMÄSTI. Siippa on pilkkonut meille polttopuuta piskuisella pistosahalla (loppumetreille saatiin onneksi naapurin moottorisaha lainaan...) ja minä survonut oksaa oksan perään piskuiseen hakettimeemme. Työ on todella tyydytysta tuottavaa, vaikka välineet ovatkin vähän pienemmille massoille suunnatut, heh. Meillä on nyt aikalailla kymmenkunta Ikeasäkillistä haketta odottamassa pääsyä kukkapenkkeihin ja se on jo silkkaa rahan säästöä! Katselin tuossa nimittäin juuri äsken, että 50 litran säkillinen haketta maksoi 6 euroa puutarhamyymälässä!

Tadaa! Siipan uroteko, koko komea keko on tämän kevään oksista! Ja ajatelkaas kun tätä polttopuukokoakin on näin paljon, että kuinka paljon sitä pikkuoksaa onkaan haketettu!
Turvallisuusterveisin. Pääasiallinen työkalu harvennuspuuhassa roikkuu tuossa oksassa. Aivan. Käsisaha...

Lisäksi salavan puolittaminen lisäsi merkittävästi valoa puutarhaan, joten nyt pääsemme yhteen ongelmakohtaan istuttamaan ruohoa ja ehkäpä vähän marjapuskaakin lisää (josko valo nyt riittäisi niille...) Ja iso kasvimaa saadaan viimein käyttöön tänä keväänä! Sehän on ollut kaksi vuotta pressuilla peitettynä, mutta nyt! Nyt saadaan istutettua sekin! Kova meno!

Ja ai, että kuinka kädet syyhyää päästä kääntelemään taimimyymälän perennavalikoimia... Helatorstaina meinaan mennä taimikaupoille oikein tosissani. Työrukkaset mukaan ja pojat saa jäädä mökille odottamaan kun minä koluan pieteetillä läpi kaikki mahdolliset eri perennavaihtoehdot. Ah, omaa aikaa ;)

Murto-osa ja silti niin paljon.

torstai 2. toukokuuta 2013

Vappuaurinko!

Vappuaurinko! Vihdoinkin aurinko, vihdoinkin ulkokalusteet ulos, vihdoinkin kevät!
Paistettiin eilen vappupäivänä mökillä tajuton läjä munkkeja ja istuttiin auringossa. Leppoisaa ja ah, niin mukavaa! 12 munkinsyöjää sai tuhottua noin 30 lämmintä ja rasvaista, sokeria ropisuttelevaa munkkia, mutta siitä huolimatta niitä kiikuteltiin tänään tyrkylle niin siipan työpaikalle kuin minun kurssikavereillekin.

Kotoisa kaaos mökillä. Huikea aamuaurinko, sintti yöpuvussa ja vappupalloja lattia täynnä. Kuvan ottamisen jälkeen juotiin vielä kevään ensimmäiset aamukahvit kuistilla. Siinä oli kuuma. Kyllä se kesä tulee!